Paikalla olleena ja joskus jonkin verran tulospalvelua hoitaneena asia tietysti on aina kiinnostava, halusi tai ei. Onneksi SM-2003 olen varannut vaihteeksi sen toisen roolin, joka näin harrastuksena kiinnostaa paljon enemmän eli radat. Ja kun maastokin on upeeee. Asiaan.

Mikä klikkasi Karjalohjalla ? Maaleja oli 3 eli oli pyritty jakamaan kuormaa. Hyvä. Mutta purku jo tökki, koska oli yksi linja. Jukolaa järjestäneet ainakin ovat huomanneet, että purussa yksi lukija ja kone yhtenä yksikkönä. Eli Lohjalla olisi tarvittu 3 yksikköä. Oli rakennettu yksi isolinja, vaikka varmaan 3 erillistä olisi imenyt paremmin ja samoin vaikka yksi olisi poksahtanut, niin ei mitään hätiä. jepjep.

Mutta se isoin juttu oli se ettei saatu maaliaikaa kaikille. Selitykseni on seuraavanlainen. Maaliviivalla oli kai 2 leimasinta koodilla 250. Miesten maalin toinen leimasin purki työsopimuksen kokonaan eli ongelma ei ollut kaapelissa, kuten jotkut ovat luulleet. Näin ei tullut signaalia kaapelia pitkin eikä merkintää korttiin eli pahin mahdollinen tapaus. Koska ratakoodeissa oli laitettu maaliajanotoksi koodi 250 ja sitä ei tullut ensinkään, mutta sitä vastoin leimojen tarkastuksessa kortit luettiin leimasimella 250 ! eli nyt tuli maaliaika … toki useimmilla 2-6 minuuttia liian myöhään. Osa havaitsi, että aika heittää ja menivät asiasta huomauttamaan. Tälläiset tapaukset kaivettiin esille varajärjestelmästä (manuaalinen sellainen perinteinen). Kun näitä tapauksia alkoi tulla enemmän, niin silloin järjestäjät alkoivat itsekin ihmetellä,että mikä he…ti mättää. Näin löytyi viallinen leimasin.

Varajärjestelmän ollessa manuaalinen, niin ruuhkahetkinä ei kaikkia numeroita ehditty kirjata ja toisaalta kaikkien numerot eivät näkyneet. Eikä ehkä aikojakaan ollut tarpeeksi …

On ollut selityksiä, että järjestäjät olisivat purussa saaneet ilmoituksen puuttuvasta maalileimasta. Se on totta, mutta edelleen epäilen tuon 250 ja 250 parin aiheuttaneen sen lopullisen ongelman. Miksi ? Järjestelmän tiedoissa on tieto että 250 on maali. Online aikaa ei tule, joten purkujärjestelmä havaitsee ko. asian. Pirilän ohjelmassa on kuitenkin toiminta laskea aika takaperin painamalla ALT-T (muistaakseni). Tällöin katsotaan koneen kellonaika ja katsotaan maalilinjan leimaus 250 Emit-kortilta ja lasketaan erotus. Mutta kun Emit toimiikin siten,että kun leimaat 250 rastilla ja seuraava on myös 250, niin samalla rastillaleimausta ei lasketa eikä tallenneta. Joten takaperin ei toimikaan … kun purku on 250, niin Emit ottaa sen ja purussa painetaan ALT-T ja saadaan tulos jotakin … en jaksa edes miettiä mitä saadaan. Mutta jos maaliviivalla olisi ollut 125 ja purussa 250, niin aina olisi saatu tulos paitsi jos 125 maaliviivalla olisi mykkä kokonaan. Tälläinen olisi sitten havaittu todella nopeasti ja eikun säkki päälle.

Mitä ei ollut: koneellista varajärjestelmää, videoita, valvonta maaliviivalla koneelta katsoen, ei 250-leimaisin maaliviivalla ja 250 purussa, jolloin olisi paljastunut heti, koska ei-250 olisi puuttunut leimoista eli hylsy ehdotus. Varmaan jos olisi alkanut olla muutama peräkkäin, olisi tajuttu, että maaliviiva tökkii. Kaikki em. menetelmät olivat käytössä Jukolassa, ainakin 2000 ja 2001.

Miksi karsinnasta ei saatu muista maaleista kunnon tuloksia ja väliaikoja, jos vaikka H21 karsintamaali klikkasi ?

Videokamera/maali, mielellään yksi käyttäjä. Kuvaus kelloa vasten eli nauhalle jää kisakello näkyviin. Eiköhän tämä vaatimus ole arvokisaohjeissakin …

Erillinen sähköinen ajanotto. Esim. Pirilän ohjelma ns. singlenä jollakin PC:llä. Mitenkään muuten kuin jollakin napilla, ei saada kaikkia aikoja. Toinen erinomainen laite on Regnlyn RTR-maalikello, toimii akulla, painetaan napista, laittaa muistiin, tulostaa ajat kokoajan kuittinauhalle, näppäimistöltä voi naputella numeroita sekaan eli aikojen kiinnitys numeroihin (ankkurointi). Tämä on sitä työtä, josta toivotaan sanottavan kisan jälkeen,että "turhaa työtä teit". Oikeasti erittäin tärkeä ja vaikea työ motivoida.

Numeroiden kirjaus. Kirjataan maalin jälkeen tulosjärjestys numeroista. Ei ole ongelma puuttuvat numerot, henkilöltä voidaan vaikka kysyä. Ruuhkahetkinä aina saadaan vaikka "kalibroitua" aika.

Varaleimasin heti maalin jälkeen, ihan sama mikä koodi (paitsi ei maaliviivalla eikä purussa käytettävä), kunhan saadaan varmasti leima JA etenkin AIKA. Tiedetään, että aika ei ole oikea, mutta tarkemmin tiedetään paljonko aika kenties on eli voidaan paremmin etsiä varajärjestelmästä.

Nollauskapulat lähtöviivalle eli lähtöhetkellä Emit:t irti nollapalikasta -> Emit aika on edes jonkinlainen vara-aika. Nythän yleisesti on käytössä menetelmä, jossa nollaus tehdään hetkellä X ja korjaus tehdään maalissa takaperin laskemalla. Mutta jos perälauta vuotaa eli online maaliajanotto klikkaa, niin sen jälkeen Emit-kortilla oikein on ainoastaan 1-viim.rasti eli K-1 ja viim.rasti-maali puuttuu. Siksi nollaus tulisipyrkiä tekemään lähtöhetkellä, jolloin edes yksi seinä pitää kutinsa, olettaen että lähtökello ja maalikello kulkevat samaa aikaa. Sekunti on pitkä aika pikakisassa, mutta aikaerona esim.3 tunnin aikana pieni juttu. Olisiko syytä siirtyi GPS-kelloihin, lähdössä riittää mikä tahansa härveli, joka osaa näyttää GPS:n kellon ja tietokoneisiin saa vaikka erillisen GPS pohjaisen aika-palvelimen verkkoon kiinni, josta aika otetaan.

Koska R1:ssä maaliaika oli joko maaliviivalta tai purusta, niin ei voida laskea väliaikojakaan muuten kuin rastilta 1 viimeiselle. En tiedä, voiko Pirilän ohjelmassa kesken kisan vaihtaa "maalin paikkaa" eli olisikin viim. rasti eli voi lasketuttaa ajat uusiksi niin,että viim. rasti on ajanotonmaali jne.

On totta (käsittääkseni),että mitä pitempi kaapeli, sitä enemmän tarvitaan virtaa ja se taas kuluttaa leimasimen paristoa kohtuuttomasti. Sinänsä RS232 toimii jopa 300 m, mutta ei kai Emit-leimasimassa. Pidempiä yhteyksiä varten löytyy apulaitteet, jolloin Emit-kaapeli säilyy alkuperäisenä ja virran kulutus normaalina.

Leimaamalla vai perinteisesti ? Jos leimasin on kunnossa ja em. jutut ovat hoidossa, niin on varmempi kuin perinteinen. Oikein tehtynä Pirilänkin ohjelmassa maalileimaus toimii siten, että leimaushetki leimasimella tallennetaan maalikoneen kellosta eli Emit-kortti ei toimi ajanottojärjestelmänä (eikä saa toimia), kuten moni on luullut. Eli läimäyttämällä Emit-kortti leimasimeen on täsmälleen sama kuin painamalla manuaalisesti jotakin nappia maaliintulijan kohdalla. On ihan toinen asia sitten, onko se sovelias tapa arvokisoissa noin esteettisesti. Esim. Jaken maaliintulo oli ehkä n. 9.5, ehkä olisi voinut vielä tuupata sitä mutaa vasemmalla jalalla kaaressa eteenpäin. Mutta tuo jalkatekniikka on kai niin vaikeaa, menee kiireessä jalat sekaisin, muillakin.

Nimimerkki Jukka Inkeri