Tämän kun muistaa, niin ollaan jo pitkällä. Mitä jää jäljelle ? Tuloksien laskenta. Tämä on perustehtävä maksaville asiakkaille, mikä tulee hoitaa, oli tilanne mikä tahansa. Kilpailun jälkeen pitää tietää tulokset ja niiden muodostamistapa täytyy olla sellainen, että kilpailijat luottaa tuloksiin ja jälkeenpäinkin voidaan todentaa kuinka tulokset ovat syntyneet. Tulospalvelu tulee rakentaa niin, että em. vaatimus toteutuu oli sitten sähköä tai ei.

Emit, SI, ...

SI testattiin, mutta se oli pahasti keskeneräinen, kaukana vielä tuotteesta, jota vaadittiin leimausjärjestelmältä. Jos haluaa laajemman lausunnon, niin voi pyytää allekirjoittaneelta.

Tämän hetken luotettavuustunnuslukuja minulla ei ole käytettävissä SI:stä, mutta oletettavasti sekin on muuttunut lähemmäksi tuota perusvaatimusta eli luotettavuus on riittävä. Mikä on riittävä ? Että jokainen kilpailija voidaan todentaa kiertäneen rata. SI:ssä kai vieläkin varmistus pitää käydä hakemassa rastilta, jos kilpailijakortissa tieto on puutteellinen.

Emitiltä saa myös leimasimia led:llä ja uusi Emit-kortti näyttää myös leimauksen ja paljon muutakin. Eli skeptikkojen kannattaa hankkia uudempi kortti. Emit-leimausjärjestelmän suurin ero SI-järjestelmään on luotettavuudessa. Jos Emit-kortti antaa tiedon leimauksesta rasti-LED:llä ja/tai kortin näytöllä, on se myös totta ja tallessa.

Jos SI-leimasin piippaa ja/tai vilkuttaa valoja, ei se vielä takaa mitään. Vasta tarkastuksessa voidaan todeta, että et tainut käydä rastilla, johon suomalainen toteaa että "pkle varmasti kävin ja se stanan härveli vilkutti ja piippaili". Mutta kun tältä kortilta ei löydy sitä... eikä ole manuaalista varmistusta. Tästä on johtunut ei enää niin runsaat sähläykset SI:llä, mutta edelleen vaan on... vaikka ko. ongelma on raportoitu SI:lle jo 1997.

Talviongelma oli SI:ssä totta osittain joskus , nyk. tilanne ei tietoa. Talviongelma johtui siitä, että leimasimissa oli käytetty ns. toimistokomponentteja eikä ns. military-versioita, joita tarvitaan ulkokäytössä. Ero on vain hinnassa.

Kokonaisjärjestelmänä Emit on askeleen edellä. Jos ajatellaan pelkästään mekaanista leimausta kilpailijan kannalta, SI on nopeampi, mutta se ei riitä vielä pohjaksi luotettavaa leimausjärjestelmää. Oli härveli mikä vaan, on sen käyttö kilpailijalle aina sama, mikä on ensisijainen oletusarvo leimausmenetelmälle. Se, kestääkö se 0,2 vai 0,8 s ei ole oleellista, ei edes 20 rastisessa puistoshowssa. Ranteen asennon heikkous/hyvyys on mukavuustekijä.

Mutta onko Emit lopullinen vastaus ? Ei todellakaan. Emit ja SI ovat ensiaskeleita kohti elektronista leimausta ja suorituksen seurantaa.

Tekniikan tarjoama apu

Leimojen tarkistuksen tulee taata että kaikkien kiertämä reitti voidaan todentaa. Ei muuta.

Käytettävissä olevia menetelmiä:
• ihminen:katsoo kellosta ajan ja kirjaa muistiin
• maalikello:nappia painamalla tai optinen tunnistus tai elektroninen tunnistus
• kilpailija ilmoittaa maaliviivalla olevalle tunnistimille olevansa maalissa
• ...

Miksi tuo lukitseva varmennus ? Kun voidaan todentaa varmaksi, että kilpailija numero se ja se tuli maaliviivan yli ajanhetkenä x, voidaan ns. ongelmat rajata ko. hetkien väliin. Ongelmahan on syntynyt, kun maalintulijoiden määrä ja aikojen määrä ei täsmää. Kun käytetään em. synkronointia varmistavana tekijänä riittävän usein (10-30 kilpailijaa), niin ongelman paljastuessa tehdään synkronointi eli tästä eteenpäin ei vielä yhtään aikaa eikä maaliintulijaa joten lähtöpiste on ns. synkroonissa. Ongelma on siis rajattu edeltävään joukkoon.

Tämä on ollut omissa tulospalveluissa hyväksi koettu vakuutus emmekä luovu siitä. Kun ongelmajoukko saadaan rajattua inhimilliseksi, on ongelman ratkaiseminenkin inhimillisen järjen kanssa ratkaistavissa jopa saaden oikeudenmukainen lopputulos.

Kuinka voidaan yhdistää elektroninen leimaus ja ajanotto ?

Oleellista on, että kilpailussa käytettävä aika on ko. tietokoneessa ja että muut järjestelmässä olevat tietokoneet saavat ns. aikasynkrooninen ko. koneelta. Myös lähettäjän, kuuluttajan varajärjestelmän ja leimastarkistuksen kello. Ko. tietokoneen kellon tarkkuus ja lähettäjän kellon tarkkuus kannattaa tarkistaa ennen kisoja eli ainakin kisan ajan tarkkuus tulisi olla sekunnin sisällä.

Mitäs jos maalileimaus ei otakaan loppuaikaa tietokoneelle ?

Mitäs jos kortti oli kuollut ?

Siis muista

Siinä oli ajanlaskenta ja leimojen tarkistus eli tulokset on valmiina. Aika on laskettu ja suoritus on tarkistettu.

Toinen kone maalijanottokone.

Kolmas kone muu ylläpito ja tulosten tulostus.

Jos maaleja on useampi, niin ko. varustus KAIKILLA maaleilla erikseen, koska kapasiteettitarve on vakio, ei se muutu. Jossakin on ollut täysin hurja ajatus, että maaleja on esim. kolme, mutta leimojentarkistuksia vain yksi ... tällä ajattelulla katastrofi on melko varma.

Jos on uudemmat ohjelmat eli ns. moniajoversio, niin kaksi konetta riittää, toki ongelmien ratkaisuhetkinä voi olla käytössä hieman ruuhkaa ...

Kirjoittimia 1-2, mieluummin kaksi eli toinen on leimojentarkastuksen käytössä (epäselvät tapaukset) ja toinen tulostentuottamisessa yms.

Ihmisiä tarvitaan yksi aina ns. leimojen ongelmatapaukset selvitykseen/linja ja yksi ylimmäinen selvittäjä / linja ajanlaskentaan liittyvät erikoistapaukset. Ko. henkilöillä tulee olla aina mahdollisuus hoitaa ko.tehtävät eli jos on rinnakkaistehtäviä, niin niistä on voitava vapautua (tyyliin kuuluttajan avustaja, kahvinkeittäjä jne.).

Kuulutus

Kuuluttajan kone saa tiedot kaikista maalilinjoista. Uudessa Pirilän versiossa yhdellä koneella saadaan hoidettua niin maali kuin onlinerastitkin. Vanhemmissa versioissa suosittelen erikseen väliaikakuulutus konetta. Avustaja on tässä tilanteessa pakollinen. Muuten kuuluttaja surffailee ihan missä sattuu.

Internet

Sama tulospalvelussa: jos osaat laskea ajan yhdelle, loput lasketaan samalla tavalla. Jos osaat hoitaa kansallisen tulospalvelun, FIN5 menee samalla tavalla. Eli pitää osata eristää tehtävät ja niiden välille selvät rajapinnat, niin ongelman fyysinen koko ei vaikuta, vain erilaisten tehtävien määrä.

Tulospalveluohjelma: Sen pitää toimia eli osaa laskea ajan oikein ja elektronisen leimauksen tapauksessa tarkastaa leimat.

Ajanotto: luotettavasti ja oikein tehtynä.

Luotettavuus: Pirilän ohjelmissa on varauduttu pahimman varalle eli noudattaa klusteroinnin, tiedon monistamisen periaattetta: ei sota yhtä kaipaa. Kaikki tiedontuottaja yksiköt monistavat tiedon heti muille yksiköille eli kaikilla yksiköille on yhtenevät tiedot. Jos kone poksahtaa, niin uusi tilalle ja homma jatkuu. Suunniteltava jo etukäteen, että jos aikakone poks, jos leimojentarkistus poks, jos selvityskone poks, jos kuuluttajan kone poks, jos Internet-kone poks, ... eli korvataanko/siirretäänkö toiminto miten vai ei ollenkaan.

Uudet ajanottosysteemit: Emit uusi kortti ja ns. lankatunnistus. Oli käytössä Tiomilassa 2002 ja kai tämä toimi. Odotan raporttia Emitiltä (siis tästä, en tarkoita tulospalvelua). Helpottaa huomattavasti sekä onlinerastien että ajanoton tekemistä. Etenkin onlinerastien. Ajanotossa ei sinänsä saavuteta muuta kuin kilpailija voi juosta maaliin perinteisesti rinta kaarella...

Emit-tulospalvelu. Siinä Tiomila 2002 ei herättänyt luottamusta mutta se onkin ihan eri asia kuin Emit-leimausjärjestelmä. Emit-tulospalvelun kai perusvirhe oli juuri se, että tulospalvelu hoiti myös muut palvelut. Eli vieläkään ei ole muuta oikeaa kai kuin lopputulokset.

Online väliajat: Varmaan kohta saamme helpommat tietoliikennepalvelut eli leimasin kiinni kännykkään ja langatonta verkkoa (GSM, GRPS, UMTS, ...) pitkin tieto tulospalveluun. Eikö löydy suomalaisista kännykkätehtaista yhtään lajifriikkiä, joka hyödyntäisi kännykän sarjaportin ja lukisi Emit dataa lähettäen leimaukset esim. 2 min. välein tai GRPS:llä jatkuvana ... ? Luulisi ... ettei tarvisisi leikkiä radiomodeemeilla tai vetää kaapelia tai ... Toki Emitkin on jotain esitellyt suunnitelmista eli leimasinyksikössä olisi kännykkä liitin eli osaa modeemin käytön, eihän siihen muuta tarvita.

Reittipiirrokset: Johonkin paikannustekniikkaan perustuva laite, läpyskä tallentaa kulkemasi reitin ja maalissa lukijalla tieto ulos. TISime on varmaan laitteen nimi ja konsernin kieli on piippaako vai eikö, valoilla vai ilman, vasemmassa kädessä vai oikeassa, vaihdettava vai ei. Kuten MM-2001 osoitti, kisan aikana tiedolle on aika vähän käyttöä ja silloinkin vain, jos on TV-lähetys ja sillä sellainen ohjaaja, joka haluaa hyödyntää ko. datan. Online-purku tulee sitten 2 vuotta myöhemmin eli saadaan jo kootut kurvit ennenkuin kilpailija on maalissa.

Jukola 2000 ja 69 konetta

Jukolan 2000 ATK-loppuraportin voi pyytää s-postilla.

69 ja Anna K

Kommentit